keskiviikko 29. heinäkuuta 2009

Olenko kärsimätön?

Miten tämä nyt tuntuu siltä, ettei remppa edisty juuri yhtään? On totta, että viimeinen seinä on hiontaa ja maalausta vaille valmis. Nurkat on suoristettu ja nauhoitettu, pohjamaalaus tehty. Huonekalut ne vaan kiertää kehää keskellä huonetta sen mukaan, mitä kohtaa seinissä käsitellään. minusta pitäisi olla valmista nyt! Tai mieluummin eilen! (Ja inhoan hioa, paklata ja maalata listoja, kun ne on sellaiset vanhat ja muotoillut - menee ikä, terveys ja hermotkin. Jäähän mulle sentään ne listat...)

Tältä täällä nyt kuitenkin näyttää, tänään maalaan viimeisetkin harmaat piiloon.



Käytiin eilen ostoksilla. Päädyttiin siihen, että koska tämän kokoisiin ikkunoihin ei saa rullaverhoja kuin mittatilaustyönä, ostimme pojalle tuplapaneelitangot. Siten verhot liikkuvat ikkunassa kätsästi, ja saamme pimennettyä edes osittain. Tangot oli tietenkin mustat, ison pojan tyyliin (poika on siis 7vee).

Pakko-ostos oli musta kaksipuoleinen asemankello. Sopii huoneeseen kuin kiikarit hirvelle. Mutta näistä kuvia myöhemmin, kun ne ovat seinässä omilla paikoillaan. Ja kun nyt ensin keksitään, millaiset verhot herra tahtoo.

Tunnustan! Tunnustan! Poika näki shoppailureissullaan kesätorin ja siellä munkkikioskin. Ei ne muknkit mitään, muttakun silmät bongasivat torin laidalta aivan uuden, korkkaamattoman lankakaupan! Ja nyt se ylistysosuus, jonka pitäisi peittää alleen sen langan hinnan tuomasta syyllisyydestä... Palvelu oli ihanaa! Myyjä kertoi kaikista ihanista uutuuksista (tiesittekös, että nykyään saa antibakteerista lankaa, jonka teho perustuu ravuista saatavaan kitiiniin? Kukapa ei rapulankaa tahtoisi... paitsi minä, joka jo hypistelin. Ja kun kuulin mitä se oli, juuri ja juuri kykenin hillitsemään kiljaisun, joka pyrki minusta ulos...)

Sain opastusta ja mukavan juttutuokion. Lisäksi myyjä kysyi, tahdonko asiakaskortin, jolla saan kuuden ostoksen jälkeen 30% alennuksella lankaa... Sukkalangat olivat kaikki alennuksessa, ja niitä sitten kannustuksen saatuani ostin, uuttakin ja erilaista - rohkaistuin kokeilemaan. Ja tuhlaamaan. Kaupan nimi on Käsi-Ala, sillä on kuulemma kesämyymälä jossain Turun saaristossa.

Tällaisia tarttui mukaan. Kuvassa only osa saalista, mutkun ne oli samanlaisia.

1 kommentti:

malla kirjoitti...

huomenta!!!!
mä oon ainaki niiiiin kärsimätön rempan suhteen ja tunnustan,että omin päineni en "osaa"tehä täällä mitään,kyllä samin pitää olla siinä mukana ja nyt kesällä meillä ei tapahu oikeen mitään ku sen työt on nyt kiireimmillään...hän on marjatukkuri ja nyt on luonnollisesti marjakausi parhaimmillaan ja pitkälle syksyyn mennään,marjat vaan muuttaa näköä ja nimeä:))
mutta toisaalta nyt on hyvä aika miettiä ja kypsytellä uusia ideoita ja hiljaa hyvää tuloo:)

ihania lankoja!mä en osaa kutoa ku tilikkupeittoja vauvoille ja pari pientä villapukua oon teheny...niistäki tuli pitkät ja kapeat:O)