torstai 26. helmikuuta 2009

Vanhoja

Tänään en keksi mitään uutta blogattavaa. Kissa on ollut elisillasta poissa, ja meitä huolestuttaa. Ettei olisi sattunut mitään.

Ulkona sataa lunta. Ehkä tämän päivän voisi viettää sisälläkin, ellei lapset käy hurjan levottomiksi. Huomenna kuitenkin olisi reissua pohjoiseen ja pitäisi kerätä sekä voimia että matkatavaroita.

Vanhoja kuvia joistain tekeleistä ajalta ennen blogia.

Salsahame. Kangas oli oikeasti beigeä turkoosein ja petroolinvärisin kukin. Silloinen kamera oli vaan tosi huono.

kännykkäpusseja, ommeltuina. Kokeilin myös kloorivalkaista kuvioita farkkukankaaseen, mikä onnistui oikein kivasti.

Toivottavasti päivä tästä valkenee.

keskiviikko 25. helmikuuta 2009

Aurinkoinen päivä

Kevät tulla jollottaa. Tänään olimme taas mäessä (luistelu ei kai ole enää mitään lumilaudan ja uusien laskuvälineiden oston jälkeen?). Ilma oli kuin morsian. Puoli yhdeltätoista lähdettiin, ja seuraavaksi katsoimme kelloa puoli kahdelta. Aika oli mennyt ihan huomaamatta! Kesän paras uimapaikka on muuttunut talven parhaaksi laskettelupaikaksi.


Poriin tuliaisiksi menevät vielä yhdet sukat. Toiveissa olisi vielä saada tikutettua ihan pienet sukat ja lapaset. En tiedä ehtiikö - Mutkalla on huomenillalla treenit ja laskettelemaankin pitäisi kuulemma päästä aamupäivällä taas.

Perussukat, peruskantapäällä ja perusraidoilla. Huvin vuoksi käytin kuitenkin raitageneraatoria.

tiistai 24. helmikuuta 2009

Kissurassu

Kertoilin kissankesytysprojektistamme jokin aika sitten. Kissan saapuminen on kellontarkkaa: vähän ennen kahdeksaa aamulla se tietää jo odottaa perunakellarin räystään alla. Myös neljän aikaan se on tarkasti passissa. Ruokaa on tulossa.

Eilen laskettiin mäkeä kellarin toisella seinustalla. Kissu istui puolinukuksissa omalla puolellaan, ja näytti hyvin onnelliselta. Se on saanut vähän lihaa luiden ympärille ja näyttää nyt melko hyvinvoivalta. Lupasin kysyneille kuviakin - tässä se kissi nyt sitten on, päästi näin lähelle =)

maanantai 23. helmikuuta 2009

Keijusukat ja hiihtoloma

Ihihi, toisillapa on hiihtoloma. Aikaa lapsille, aikaa ulkoilla, aikaa neuloa... ihanaa.

Helinänpäivänä valmistuivat sukkaset - herkät ja aika sirot. Voin nähdä, miten keijukaisten talvipäivänä laavun lämpimässä loisteessa yksi keijukaisista istuu kelopenkillä pikku jalkojaan heilutellen. Tällaiset villasukat jalkoja lämmittäen:

Olkoon nimeltään Helinä-sukat. Josta riemastuneena taidankin antaa sukkaset ihan vaan eteenpäin, ystävälleni Helinälle =)

On meillä kyllä ulkoiltukin. Lauantaina käytiin luistelemassa (Minäkin osaan luistella! Jei!), sunnuntaina laskiaisriehassa ja tänään ihan vaan pihassa. Kelpaa, kunhan on mäki.


Sielu pyytää lämmintä kaakaota. Nams!

perjantai 20. helmikuuta 2009

Rakkaalle ruttusukat ja muita mukavia sattumuksia


Tulin vaan bloggaamaan nämä yhdet valmistuneet. Niinalle tulevat nämä.

Se on muuten hiihtoloma nyt sit tämän päivän jälkeen! Jos pääsen flunssasta, mennään ainakin pulkkamäkeen, hiihtämään ja luistelemaan. Kaakaon kera. Ja matkailukin kiinnostaa. Poriin? Pohojanmaalle?

Tässä yritän todistella, että kyllä minä olen hyvä ihminen ja muistan ystäviäni. Nojoo, ajatuksen asteella. Matkusteltu on viimeksi ehkä puolitoista vuotta sitten, enkä oikein ole edes soittelijatyyppiä. Huono esitys, mutta minkäs teet. Tosiystävä on se, jolla on aina ovi auki ystävän tulla. Mulla olis, vaan kun ei ketään ole tullut. LÄhden sit itse, hihi.

Nää lähtis nyt kissalle ruokaa antamaan ja koulutaksia odottamaan. Aurinkoista pakkaspäivää!

perjantai 13. helmikuuta 2009

Ikävä

Ikävä on hyvä tunne. Pidän siitä, miten jotain kaivatessa sydämen pohjalla saakka läikkyy sellainen surumielinen aavistus.

Selasin eilen kuvia. Tuli ikävä kesää. Noin niinkuin äkkinäisimpänä tunteena. Ei paljaita puunoksia, ei pärskintää, ei paleltuvia sormia ja varpaita, ei katkenneita lonkkaluita liukkauden vuoksi... Olen kesäihminen. Oikein totaalisesti ja koko sydämestäni.

Juhannusruusu. Se oli kaunis viime kesänä. Toivottavasti tulevanakin, vaikka mylläsin sen ympärystän syksyllä melkein kokonaan.

Kesä tulee taas kevään päätteeksi, niin se tekee joka vuosi. Ne enemmän ikävöimäni asiat eivät sitten olekaan niin helppoja. Pois lähteneet eivät palaa ensi kesänä.

torstai 12. helmikuuta 2009

Apuu-wahh!

Oiskohan kellään missään kätköissä lojumassa yhtä kerää 7-veljestä, semmosta raitavärjättyä vihreä-oranssi-vaaleanpunaista (väri 895, se, mikä tietenkin on jo lopetettu) mulla jäi työn alle ihan perushuivi yhdelle pikkutytölle, eikä sitä voi tuollaisena pätkänäkään antaa :( Jos jollakin on, olisin todella iloinen!

keskiviikko 11. helmikuuta 2009

Mulla unohtus =)

...että olinhan mä saanut jotain ommelluksikin. Siitä on jo aikaa, housunpolvetkin on joku jo kuluttanut puhki. Mutta tällainen setti tuli lahjaksi saadusta fleecestä Mutkalle. Pipo kuuluu settiin myös, muta se on mukana koulussa yhden hippiäisen päässä.
Nallekarhupuku kylmille keleille.

Täällä satoi taas lunta!

Piha on ihmeen kaunis harsopeitteineen.

Kissankesytysprojekti on meneillään, hän ymmärtää toki jo tullapaikalle kutsuttaessa, kun ruokaa tulee. Kovin tuo on arka ja pelokas, ja vähän renttumainenkin - on varmaan tapellut muiden villien ystäviensä kanssa. Kuitenkin seurasimme uutta kaveria tarkkaan, ja se oli ihan hyvä hiirikissa: päivän saldona perunakellarin liepeiltä kolme myyrää.
Tänään häntä kiinnosti ruoka niin hurjasti, että hiiri sai kiipeillä kulman takana seinää pitkin, eikä kissa viitsinyt korvaansa lotkauttaa! =)

Puikot kilisivät taas viikonloppuna, ja vähän sen jälkeisinäkin päivinä. Saldo on seuraavanlainen:

Kugi pyysi pitkää pipoa. En ymmärtänyt, mutta tällainen siitä tuli. Kai se käytössä roikkuu takaraivolla tuo loppu pipo, joka ei päähän mahdu. Värit ovat vähintäänkin omituiset, mutta koska lapsi itse haluaa, lapsi saa. =)

Palmikkosukat jollekin - ehkä heppatytölle? Koko on minulle vähän nafti, mutta koon 37 jalkaan ne mahtuvat varmasti.Tulivat itsestään, kun piti saada Mutkan koristreeneihin jotain neulottavaa.

Porosukkaa pikkuiselle. Tämä on vielä pariton, kaveri kun syntyy, yritän sulloa ne Jenkkilään matkalla olevan tuttavan matkaan, siellä kun on tapahtunut "elämän suuripieni ihme". Tästä sain hyvät naurut. Sen siitä saa, kun suunnittelee upean kuvion itse: eihän se edes näytä porolta, hirvityshän tuo on! Ehkä harjoitan sisäistä neulesuunnittelijaani, ja jalostan hirvestä poron. Oiskohan mun tulevaisuuteni jossain lapin perukoilla poronhoitajana? =D

Oikein hauskoja talvipäiviä sinulle, lukijani!

maanantai 9. helmikuuta 2009

Sairaslomalla

mulle iski lenssu. Oikein se perinteinen, jota mulla ei ole ollut ... kehtaanko sanoa, että vuosiin? Kuume nousi eilen illalla ja tänään paleltaa. Olisi ihanat ulkoilusäät, aurinko paistaa kuulaassa pakkaspäivässä. Vaan nyt ei pääse, kun tuskin kykenee kävelemään. Miten voikin joka paikkaa kolottaa näin kovasti!

Kiitokset muuten kommentoineille =) Ihana huomata, että joku on sentään löytänyt tännekin.)

Jotain valmistakin on syntynyt: vauvan setti serkun tyttövauvalle, joka kiireessä jäi kuvaamatta. muutama pari vauvan sukkia, mallia Tuulan sukat. kuvassa karviaismarjapipo, menee samaan osoitteeseen kuin pari sukkia. Vielä syntymättömälle. Lankana omenanvihreä nalle.

Ja katsokaas! kotikaupunki iltahämärissä. Kaunis.