tiistai 21. lokakuuta 2008

Ömmm...

Rivinvaihdot? Hukkuivat kai kaaokseen? En nyt ymmärrä... jos joku tietää, minne ne menivät ja miten ne palaavat, olisin kovasti kiitollinen.

Aamun (k)ankeutta

Huomaan, että kirjoitan lähes ainoastaan aamuisin. Ennen kuin muu jengi herää. Hiljaisuudessa on omat puolensa, mutta omien kovaäänisten ajatusten kuunteleminen ja järjesteleminen ei ehkä ole vahvimpia puoliani. Mutkalla olisi tänään uintia. Menevät paikalliseen viihdeuimalaan. Tuskin malttoi pysyä eilen housuissaan =) Toivon, että kaikki menee hyvin, eikä kukaan soita kesken pivän, että lapsi on melkein hukkunut - tai mitä tahansa muuta sellaista. Ainekset hyvään sellaiseen olisivat kyllä kasassa: kaksi pientä ja vikkelää jalkaa ja liukas hallin lattia, paljon vettä ja vähän vahtivia silmäpareja, liukumäet ja erilaiset vesialtaat, mutta voi, niin vähäisesti kiinniottavia käsipareja. Töissä oli ensimmäinen päivä lomaviikon jälkeen. Hurjaa juoksua riitti, mutta jotenkin se sai viikon oikein hyvin käyntiin. Tunnen tehneeni töitä: käsivarsia pakottaa.

Joo-o, kyllä meillä on töissä vähän tätä suuremmat puitteet =)

Loma menikin mukavasti levätessä, oli varsin rauhallista. Käytiin Mummilassa, vähän kaupassakin isossa kaupungissa. Me maalaiset emme ole tottuneet sellaisiin suurensuuriin ihmisivilinöihin. Se kävi kyllä elämysmatkasta. Kiitos Mummi =) Lopun lomaviikon ajaksi meille tuli ystäväni pieni, mutta kaunis kahden hengen perhe. Vauvanvarpaita ja pienempää vilistystä. Mitä tässä voi sanoa? Poika oli potra ja äiti kaunis. Toivon pikaista uusintaa! =) Herättelenpä itseni kunnolla kupillisella Karvaiselta jäänyttä kahvia, ja ryhdyn puuron keittoon. Iloista huomenta kaikille!

maanantai 13. lokakuuta 2008

Onneksi olkoon Kugi!

Kugilla on tänään syntymäpäivä. Paljon onnitteluita ja haleja! Juhlan kunniaksi toki täytyy saada kakkuakin...

keskiviikko 8. lokakuuta 2008

Aamulla varhain

Miksi syksyt ovat aina jotenkin raskaampia kuin muut vuodenajat? Sängystä ei tahdo päästä ylös, ja jos tahtookin, nouseminen jää puolitiehen tähän sohvannurkkaan ja turhuuksia nypeltämään. Kuten nyt paria neuletyötä ja kaikenmaailman nettisivuja. Enkä muista jälkikäteen ainoatakaan lukemaani uutista.
Jotain silti on mukavaakin: Kugi kävi viikonloppuna, sai haluamansa lapaset ("äiti kudo mulle semmoset mustavalkoiset misä on semmosia salmiakin muotoisia neliöitä").
Valmiit on, jotain sentään. Tuossa se pitää kiinni Mutkan päästä =) ettei pienempi lähde karkuun. Yllättävän selkeä kuva kännykässä.
Tummahkoa syksyä!
(edit: tosi spykedeeliset kuviot tuli kintaisiin, silmät kierossa vähän katselun jälkeen :) )

keskiviikko 1. lokakuuta 2008

Jo se on minullakin

...oma blogi. Ketä kiinnostaa :/ vaan kun saisin kunnon kameran ja oppisin esittämään päänsisäiset mellakat kirjasimin... nojaa, ehkei minusta ihan kirjailijaa. Lukemisen iloa teille! Hauska että tulit :)