Selasin eilen kuvia. Tuli ikävä kesää. Noin niinkuin äkkinäisimpänä tunteena. Ei paljaita puunoksia, ei pärskintää, ei paleltuvia sormia ja varpaita, ei katkenneita lonkkaluita liukkauden vuoksi... Olen kesäihminen. Oikein totaalisesti ja koko sydämestäni.
Juhannusruusu. Se oli kaunis viime kesänä. Toivottavasti tulevanakin, vaikka mylläsin sen ympärystän syksyllä melkein kokonaan.
Kesä tulee taas kevään päätteeksi, niin se tekee joka vuosi. Ne enemmän ikävöimäni asiat eivät sitten olekaan niin helppoja. Pois lähteneet eivät palaa ensi kesänä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti