Vähän uutta silmäniloksi

Pientä uutta tuli hankittua. Pojan japani-huoneeseen yövalo. Olkkarissa vanha Singer sai koristeekseen sekalaisen nipun tavaraa, jotka nyt vaan sattumalta sopivat yhteen.

Vieras

Nyt se tapahtui! Olen yrittänyt ja odottanut - ja vihdoin hän saapui. Ruoan houkutus kävi liian suureksi.



Hän oli ujo, ja tuli sievästi kävellen ja käänsi selkänsä. Ennen kuin huomasi, että ylhäällä on aivan häntä varten!

Viikonlopun viettoon

Kävimme kaupassa. Meille tulee vieraita, tai siis tuttuja. Oli viikonlopun ruokasuunnitelma ja kaikki... hirveän hienoa, eikö?

...kunnes erään hyllyn päädyssä näin nämä. Miltä kuulostaisi Salmiakki-chili? Entä Vadelma-milkshake? Ja eikun kääntelemään =)

Terveisin tahdoton ja selkärangaton mainonnan uhri.

Mitenkäniin ne on auki? Minäkö muka? Keksinmuruja paketin päällä? En myönnä mitään!

Sisustuspuuhia kirpputoreilta sekä sukulaisten varastosta

Lastenhuone saa lisää roipetta ja tavarat pääsevät järjestykseen. Upeat miekat Mutka osti itse omilla rahoillaan kirpputorilta. Kynttilälampetit saatiin lahjana sukulaiselta. Kaikki irtonainen (pokemon-korttikansioita ja sellaisia lukuunottamatta) laitetaan tästä lähin kaappeihin piiloon. Tunnelma on rauhallinen, kun kaikki ei ole avonaisilla hyllyillä. Tykkään.













Tänään alkoi Mutkan koulu. Innoissaan se juoksi koulun pihaan, kun autolla vein. Ellei olisi satanut, olisi saanut mennä pyörällä itse.

Neule"rintama"

Tässä ei kyllä voi mistään rynnäköstä puhua. Yhdet sukat valmistui, ja nekin pientä kokoa eli kuopukselle.



lankana oli uusi tuttavuus: Viking Froya. Aivan ihanaa neuloa, sopi kolmosen puikoille (joita käytän mielelläni sukkiin). Pehmeää, kutittamatonta, soljuvaa. Ihanaa.
Ja nyt se pakollinen mutta. mutka sovitti ensimmäistä sukkaa ja unohti sen noin vartiksi jalkaan. Se nyppyyntyi ja vanui, ja aivan kuin se olisi jo puolen vuoden vanha sukka! Höh!

Kai niitä kuitenkin käyttää voi. Monoissa ja luistimissa.

Koululainen sisustaa

Huoneen remontti on ihan muutamaa listaa lukuunottamatta valmis. En malttanut osottaa verhojen yms. kanssa, kun Mutka tuli reissusta, laitoin valmiiksi. Ilahdus oli valtava: "tää on äiti tosi hieno!"

Herra on siis ihan itse päättänyt sisustuksesta ja tyylistä. Äidillä ei ollut sanansijaa, vaikka minusta tässä ei ole mitään valittamista. Ällistelin vaan, kun seitsenvuotias asteli kauppaan, haki myyjän käsiinsä ja alkoi perustella valintojaan. Suurimman osan ajasta äiti oli hiljaa ja seurasi sivusta. Vasta kassalla oli äidin vuoro toimia! =)