Pesä Pehmoinen Oravalla

Happy Halloween!

2011-10-29T20:49:00.002+03:00

Meillä juhlitaan perheen kesken! :)

Laita kukka hiuksiin

2011-10-25T19:29:00.001+03:00

...no jos sittenkin päähän nyt, kun on syksykin =)

Kätsy arpoo:

2011-08-09T08:48:00.001+03:00

Täällä. Tää on kyllä ihQu pihQu!

Määkin haluan mekon!

2011-07-12T17:35:00.004+03:00

Käykäätten nyt sit iänestämässä =)

Uudet

2011-06-09T23:04:00.003+03:00

Uudet villasukat syntyivät koulussa. Ihan mieletön kantapää! kaveri sen kehitti ja tästä lähtien en kärjestä neulottuihin enää muuta tee. Ei reikiä, ei silmukoiden poimimista, ei pikkuruista kummempaa lappua kantapäähän edes raitasukissa. Mieletön!!!

Neljäs

2011-04-06T18:15:00.004+03:00

"Ota neljännen albumisi neljäs kuva ja kerro siitä."

Nämä sukat matkustivat Jenkkilään entisen pomon mukana pienelle tulokkaalle. Toivon kovasti, että pääsivät käyttöön, vaikka siellä onkin lämmintä eikä ilmasto vaadi villaa ylle. :)

Setti pienelle

2011-03-19T16:17:00.003+02:00

Koulussa meillä on tauoilla aikaa neuloa. Niinpä syntyi setti ystävän ihanalle pienelle tytölle säärystimineen.

Itselle muistiin: Parivuotiaalle riittää loistavasti lapasiin 8s/p ja säärystimiin 10s/p. Pipoon meni 96s, kun puikot oli kolmoset ja lankana seiskaveikka. Aika kivathan nää on, karvalankoineen kaikkineen :)

Joskus jos olisi aikaa...

2011-01-23T09:54:00.005+02:00

Minä elän sitku-elämää. Tuntuu, ettei nykyisellään aika riitä juuri muuhun kuin jonkun vähäpätöisen tekemiseen ja sitten sen vähäpätöisen jälkien siivoamiseen.

Olen ihan vähän ehtinyt kuitenkin neuloakin... ihan vähän.

Sukkia, siis.

APUA KAIVATAAN!!

2011-01-14T09:10:00.001+02:00

Ystäväni etsii kuumeisesti Nalle Colori- lankaa beigen ja ruskean sävyissä. Puolikas kerä riittäisi mainiosti, jos jollakulla sattuisi nurkissa pyörimään! Laitattehan rakkaat lukijat sanaa kiertämään, ja tarjotkaa osoitteeseen: majurisailas(miumau) hotmail.com.

Kiitos kaunis!

Ennen kuin ehdin kissaa sanoa...

2010-08-28T10:02:00.003+03:00

Täällä on hiljaa itsekseen syntynyt kissoja. Virkkaamalla, vaikken osaakaan.

Näitä on enemmän, paljon enemmän. Eri väreissä. Moni on jo tilannutkin, kun hintaa on vain 5€/kpl. Tosin postikulut tässä arveluttavat... paljonko se tekee kissan hintaan lisää. Pitäisi kysyä, kun vaan ehtisi postiin saakka!

Helsinki ja sen ilot

2010-07-21T00:46:00.002+03:00

Sainpahan valmiiksi sukatkin, vaikka kiirettä pitää... lomamatka Helsingissä, puhelin unohtui kotiin, mutta siitä viis: nyt on kesä, ihana lämpö ja siunattu tekemättömyys!!

Sukat seiskaveikkaa, ihan omin koristein. Meni jo... eräälle ihanalle ihmiselle.

Sadepäivänä askarreltua

2010-06-17T11:28:00.004+03:00

Näin eräässä ravintolassa ihanan kellon. Netistäkin se löytyi, mutta kun oli vietävä niin kallis. Eikä oikeastaan edes ihan mun näkönen. Niinpä kävin reissun Ikeassa... yksi tarjotin, yksi setti aterimia, yksi halppiskello, ja setti askarteluun oli valmis =) Kiitos äidille, joka sponsoroi tämän kaiken!

International KIP day!

2010-06-07T10:38:00.003+03:00

Hellurei, ja hellät tunteet!

Neuleharput ilmoittivat ystävällisesti seuraavasta KIP-tapahtumasta (Knit In Public). Tavoitteena siis on, että mahdollisimman moni neuloja neuloisi julkisesti, missä tahansa, mitä tahansa. Paikka valinnainen, aika 12.6.2010. Itse uhoan neulovani Salon lastenmusiikkijuhlilla koko hela dagen. Hevisukkaa saattaa syntyä kuin itsestään hevisauruksen konsertissa!

Jottei postaus olisi tyystin kuvaton, tässä eräät ihanomat sukat, mulle ittelle. Ihanat.

Seiskaveikkaa, oma malli varresta varpaisiin ihan perustouhua. Hyvät.

Kissanpäiviä

2010-06-03T07:29:00.003+03:00

Täällä helteet vaivaavat - tai oikeastaan ilahduttavat. Varsinaisia kissanpäiviä kerrakseen. Niitä viettää kissakin, ja siksi tälle päivälle video Hänen puuhistaan...

Miksi kissa tekee näin? mielihyvää kyseinen puuhastelu näyttää kissalle tuottavan, mutta onko tällä jokin muukin merkitys? Miksi juuri nalle? Ja miksi kissan koko vartalo jännittyy? Toimenpidehän on miltei maaninen =)

Sukkatehdas

2010-05-30T13:34:00.003+03:00

Täällä sitä kesähelteillä (ja sateilla) hiljaksiin neulotaan sukkia ensi talveksi. Tosin työ verottaa taas neulomisaikaa, mikä on varsin kurjaa...

Muitakin valmiita oli, ja kuviakin, mutta ne ovat mystisesti hävinneet. Myöhemmin sitten.

Ai juu, käytiin me Linnanmäelläkin.

Minäminäminä

2010-04-16T17:17:00.003+03:00

Kerrankin! Kameran suodatin ei rääkäissyt. Maailmankaikkeus ei murentunut. Mikään ei kotona huutanutkaan hallelujaa... vaan sain Ihan Oikean Kuvan itsestäni. Ja uudesta kesätukasta =) Laitettakoon se tähänkin esille, mikäli blogger ei ladatessa tuhoudu...

Kevätsiivoilua

2010-04-11T13:37:00.007+03:00

Aurinkoisella säällä kaikki huolimattomuudet paljastuvat. Siihen ei tietenkään auta mikään vippaskonsti, vaikka miten ajattelisi että laistaisinpa tästä. Siivoamaan sitten - ja ompelemaan myös, ja siirtelemään tavaroita paikasta toiseen. Tässä tunnelmaotoksia siivouksen jälkeen:

Halusin jo muuttaessa mikron kaappiin, ja ruuvailin ovem pois. Hyllyjen rumat reunat ja typerä kaaos alkoivat yhä enemmän harmittaa, siispä ompelin jäljelle jääneestä verhokankaasta peitteen ja kiinnitin sen tarranauhan pätkillä aukkoon. Tuli aika kiva, tuonhan voi sitten vaihtaa haluamakseen milloin tahtoo.

Parveke sai viimein vilttinsä. Koska meillä ei (vielä) ole kukkia, siirsin kissan omimat vehnät ulos. Käyköön siellä syömässä... ja kyllähän hän käykin =)

Kuvia pojan ottamina ja pojasta otettuna

2010-04-06T10:58:00.004+03:00

Tällaisia tällä kertaa. Vain kuvia.

Urheilua japaniksi ja muuta jännää...

2010-04-03T20:42:00.005+03:00

Olipa meillä poikien kanssa mukavaa tänään. Sadepäivä meni ensin nahistellessa ja äidin hermoja kiristellessä, mutta illalla pääsimme odotettuun touhuun: kävimme Kei-Lai-Lee. Hohdolla, kerrankin. Näitä aikoja on vaikea saada, ellei varaa viikkoja etukäteen.

Saatte tyytyä takaraivokuvaan, naamasta ei saa kun kamera ei suostu =)

Kuka voitti?! =D Reiluäiti laittaa oman voittotuloksensa nettiin ja elvistelee sillä, vai miten se nyt meni?

Lopuksi pakollinen kissakuva. Ihan ehdoton. Kylvin pääsiäistä varten vehnää, joka nousi odotettua nopeammin oraalle. Vehnää siksi, että kissa saisi nauttia myös kevään antimista, sitten kun nostan ruohot alas pöydältä... Kyllä mä olen sitten niin ylpeä! Meidän Ciara on niin viisas, että se ennakoi!

Pääsiäisenä rennosti

2010-04-01T20:34:00.005+03:00

Sain kuin sainkin ommeltua pääsiäiseksi uudet tekstiilit keittiöön. Tiukille meni, mutta nyt on. Keveää, vaaleaa, kierrätettyä, uutta, merkkituotetta, hempeää... Tässä on kaikki, mitä osasin toivoa ja ehkä vähän enemmänkin.

Perunanarsissin halusin ehdottomasti, koska keltainen väri ei ole koskaan juurikaan mahtunut elämääni. Sellainen löytyi nuroimmaisen koulun pääsiäismyyjäisistä. Kävi paremmin kuin hyvin: sain sen mitä halusin, vieläpä edulliseen hintaan, ja tuotto meni erinomaiseen tarkoitukseen. So happy!

Verhojen kankaat löytyivät paikalliselta Fida-kirpputorilta. Hintaa koko satsille taisi tulla kaikenkaikkiaan pari euroa. Kuviollisen kankaan hulpiossa on painettu merkintä: "Horsma" Designed by Seija Lampinen, Printed by Tikkurilan Silkki, Suomi Finland. Ei tainnut olla ihan huono löytö =)

Kylvimme tänä vuonna ystävältä saatua vehnää siinä toivossa, että siitä olisi pöytäkoristelun jälkeen iloa kissallekin. Mariskoolit sain samaiselta ystävältä, siispä taas on kiittäminen Ihanaa Annelia! *Virn*
Neulotut pitsiliinat ovat minun mummini käsialaa. Hän on ollut innoittajani käsitöiden saralla jo useita vuosia.
Huomaattehan, miten seuraan muotia? Skoolissa tietenkin kevään väreissä M&M's rakeita =)

Aivan ihanaa kevättä ihan jokaiselle! Toivottaa hyvin väsynyt, mutta onnellinen Sara.

Kevättää jo!

2010-03-26T19:38:00.004+02:00

Uutta parvekkeelle, jotta aamuauringossa on mukava ryystää mukillinen kahvia. Turkoosi viltti saa vielä pysyä sisällä, otan sen hartioille lämmikkeeksi. Ihkua.

Ciara-neiti vaikuttaa tyytyväiseltä uuteen elämäänsä meillä.

Aurinkoista kevättä teille, ihanat lukijani!

Tunnustan harjoittavani korruptiota

2010-03-25T22:45:00.002+02:00

Neulaisin pikapikaa opettelumielessä muutaman parin kämmekkäitä. Menevät kevätkylmille lahjoiksi lapsen opettajalle ja avustajille, kiitoksena hyvästä työstä.

Tykkäsin tehdä kirjailuja. En ole mielestäni koskaan osannut mitään käsinompeluksia, mutta näitä oli ihan helppo tehdä. Taidanpa tehdä saman tien itsellenikin kukkakäsineitä - ehkä viisi tai kuusi paria =)

Kaverille kans

2010-03-19T10:23:00.003+02:00

Kaveri toi lankaa, josta piti tehdä perheelle jotain. No, minähän tein. Eniten tykkään silti noista polvisukista.

Ystävyys, yhteistyö, avunanto

2010-03-11T17:20:00.002+02:00

Ilmoitusluontoisena asiana tahdon kertoa, että tästä lähtien meilläkin on Virallinen Avustaja.

Polvarit on nyt vähän rock

2010-03-11T10:05:00.002+02:00

Tulipahan tehtyä. Kaveri toi lankoja, minä nitkutin. Ihanan pitkät, pinkki-mustaraidalliset polvisukat. Näiden kaveriksi lenkille syntyi pikkukoiran villapaitakin, pinkki tietenkin, johon maalasin kohokangasväreillä mustan pääkallokuvion. Kuten tavallista, siitäkään ei ole kuvaa. Jotenkin nopeasti nämä neulomukset lähtevät käsistä.

Mekkonen

2010-03-09T17:42:00.002+02:00

Tein kokeilumielessä kaarrokekauluksella pienen tunikan. Halusin myös jotain extraa, siispä pussihihat ja pitsiä helmaan. Ihan kaunishan siitä tuli, vaikka kuvassa on vielä pingottamaton.

Laiskana ajattelin, että tuikkaanpa sen muiden vaaleiden kanssa pesukoneeseen ja kolmeenkymppiin, ja pingotan vasta sitten. Heh-heh! Mekko huopui huopumistaan, ja pieneni entisestään. Ja siitä tuli jos mahdollista vieläkin kauniimpi. Kuvaa en tietenkään ehtinyt ottaa, kun sen jo joku osti, ja se lähti muille maille vierahille. Kirjailin vielä vähän vihreää ja vaaleanpunaista kukkaköynnöstä helmaan. Tanssit voivat alkaa! (Vaikka ei noin pienet taida vielä edes kävellä...)

Övning

2010-03-04T17:30:00.002+02:00

Tarvitsen selvästi harjoitusta virkkaamisessa. "Tapahtukoon sinun tahtosi", niin neulomisessa kuin virkkaamisessakin. Niinpä yritin virkata aikuisen pipon. Tuli lapsen koko.

Kahden eri langan sinfonia. Ilmeisesti vedin langan silmukoiden takareunan läpi. Miten se oikeasti kuuluu tehdä?

Lisää liskoa

2010-03-01T23:00:00.001+02:00

Tein sen taas. Enkä edes tiedä miten sen teen... yksi lisko matkustaa uuteen kotiin pohjoiseen:

Kuvia rumasta kerrostalosta

2010-02-24T18:46:00.004+02:00

Lasten leikkiessä ulkona minulla on aikaa juoda kahvit. Neuloa. Blogata. Tässä muutama onneton otos uudesta kodista.

Muutoksen aika

2010-02-19T11:21:00.002+02:00

Anteeksi!Anteeksi!!

En ole jaksanut kirjoittaa. Olen muuttanut lapsineni kaupunkikotiin. Tämä kaikki on vienyt liiaksi voimia, suru ja ero ja kaikki...

Kyllä minä vielä. Olen neulonut ja ommellut, mutta kuvia en ole ottanut. Mitä sitä nyt rumassa kerrostalossa.
Päätin kuitenkin, että ryhdistäydyn. Kyllä niitä kuvia kohta taas alkaa tulla, ja tekstiäkin. Ei elämä tähän päättynytkään.

Rakkaudella Sara

Ihana lahjus!

2009-12-17T16:22:00.002+02:00

Oivoi, miten mieltäni lämmittää! Sain Katilta Omenankukkia ja Villalankaa-blogista arvontapalkinnon. Paketissa oli kaksi vyyhteä ihanan punaista perulaista merinovillalankaa. Aivan upeaa, en ole koskaan törmännyt tällaiseen luksukseen! Lisäksi sain piparisuklaalevyn, ison ja ihanan, sekä maustettua mate-juomaa. Sekin on minulle aivan uutta!

Kiitos kaunis, Kati!

Joulua keittiöön

2009-11-21T16:23:00.006+02:00

Vihdoin ehdin ommella verhoja ja liinoja, askarrella koristeita ja laittaa ne vielä esillekin! Tässä makupaloja meidän jouluisesta keittiöstä. Olen pelkistetyn ystävä, enkä varmaankaan ainakaan lisää enää mitään.

Raitakangas Finlaysonin pussilakanasettiä. Halavalla. Sitä jäikin vielä, jos innostun raidoittamaan vaikka koko talon! Leikkasin siis kaiken kauniin rikki ja ompeleskelin muutaman suoran sauman.

Tuoli kahvinkeittimen alla on tilapäisratkaisu, siihen tulee jokin kapea hyllytaso/seinähylly/kaapinpuolikas, jos sellaista nyt ylipäätään on olemassa. Listoitus uupuu, mutta so what =)

Piparit lapsellisia tuotoksia savesta, äidillä ei ollut osaa eikä arpaa niiden aikaansaamisessa. Mandariinit menivät vanhoiksi kulhossa, mutta ne pystyi hyvin vielä viipaloimaan ja kuivattamaan jouluisiksi koristeiksi kappaverhontapaiseen...

Matto (Ikean) Tiinalta. Kiitos kaunis, se on täydellinen! <3 Muu rekvisiita onkin vanhaa.

Joulu saa tulla!

Arpakoneen tulokset

2009-11-19T17:33:00.003+02:00

Tulokset? Kyllä, enemmän kuin yksi.

Hölläsydämisenä ja lahjojen antamisesta pitävänä ihmisenä en malttanut jättää vain yhtä ihmistä ilakoimaan saamastaan tuurista. Arvoin toisenkin, lohdutuspalkinnon. Meillä lapsena Mamma aina synttärijuhlille tullessaan antoi sankarille lahjan, ja muille lohdutuspalkinnon. Eipä ollut koskaan kateutta tai pahaa mieltä!
En minä nyt sentään ihan niin montaa palkintoa, mutta jos sen yhden pienen...

Käytin satunnaislukugeneraattoria.

Laskujeni mukaan voittajaksi suoriutui niukin naukin Mude.

Toiseksi kiri Artun äiti, joka siis saa kuitenkin jotain pikkuista kivaa =)

Onnittelut molemmille voittajille! Laittaisitteko sähköpostia sivupalkissa olevaan osoitteeseeni yhteystietoineen, niin alan vähitellen värkätä postia teille =)

Arvonta suljetaan!

2009-11-19T16:50:00.003+02:00

Näiden vihreiden sukkien myötä suljetaan arvontakin. Kiitos ihan jokaiselle osallistujalle! Tuli hurjan hyvä mieli siitä, että kävijöitä on niin paljon, kuin myös siitä, että moni tahtoo saada omakseen jotain... enpä kerro enempää =) Olkoon yllätyksenä toistaiseksi!

Lankana Lidlin joku lanka (kaikkihan ne on tekokuituisia), joka narisi neuloessa. Vakaumuksellisesti päätin, etten koskaan osta sitä. Ostin kuitenkin. Olkoon, ihan hauskat ne on. Menevät erääseen joulupakettiin tossujen ja punaisten sukkien kanssa.

Huomio! Arvonta!

2009-11-16T20:24:00.003+02:00

Huomioin juuri vasta itsekin, että kävijämittari suhauttelee aivan kohta viittätonnia. Senpä vuoksi kommentoineiden kesken arvonta. Mainostaakin saa, mutta minen kyllä jaksa laskeskella niistä lisäpointseja. Siispä yksi miumau jokaiselle, olkoonkin jostakusta kuitenkin kamalan kurjasti tehty =)

Arvonta siis käynnissä siihen saakka, kunnes mittari vinkuu yli viidentuhannen, huudan sitten stoppia.

Laita mielellään kommenttiisi jotain viitettä siitä, millaisen toivoisit palkkiosi olevan, jos osut onnettaren suosikiksi.

Lizard hits again

2009-11-16T12:20:00.003+02:00

Pipolle kaveriksi lapaset. Tämä on nyt se loistava idea joka ulkoa hakien löytyi =) Silmät kirjoin villalangalla, piposta poiketen. Vähän näköä antavat pienet lasihelmet. Kieli on i-cordia - en jaksanut alkaa leikkailemaan kankaista mitään. Selkäruoto virkaten kuten pipossakin. Sisään neuloin toisetkin lapaset siinä toivossa, että ne olisivat lämpimämmät talviaikaan. Pipoon pitäis varmaan kanssa!

Jatkoa seuraa =)

inspiraatio, mitä se on?

2009-11-15T20:17:00.004+02:00

Pieni Lintu odottelee kuuleman mukaan inspiraatiota. Niin tein minäkin, neuloin tylsästi parit sukat ja mietin, että tylsät niistä tulikin. Kävin toki ulkona inspistä etsimässä, ja sehän löytyi ihan yllättäen... lopputuloksesta ei nyt vielä ole kuvaa, sillä huippukeksintö on vielä hetken aikaa työn alla. Sen sijaan esittelen ne tylsät sukat.

Seiskaveikkaa, seiskaveikkaa, seiskaveikkaa... mutta sainpa kulutettua erään vaaleamman harmaan ylijäämän näihin. Seuraavan kuvan punaiset sukat ovat myös sitä samaa taattua laatua, verenpunaisessa värissä. Väri on sama kuin edellisen postauksen tossuissa, mutta koska ilta oli pimeä ja blaablaablaa... Hieno kiilto on punaisissa. Harmaissa ei ollut. Punaisten varsi on muuten sitä samaa valepalmikkoa, koska lahjon tossujen saajan äitiä myös. Kuin kaksi marjaa.

Tossut

2009-11-14T17:04:00.003+02:00

Tässä ne nyt on, luvatut huopatossut. Poimin silmukoita jostain huopuneen aineksen joukosta ja neuloin valepalmikkoa varsiksi, siinä toivossa että ne pysyisivät paremmin vilkkaissa pienissä jaloissa.

Hieno lankakerä toimittaa jousteen venytyksen virkaa, jotta siitä saisi edes jotain selvää kuvassa =)

Neulojan mehumuki

2009-11-13T07:33:00.002+02:00

... näyttää aivan yhtä järjelliseltä, kuin itse neulojakin tähän aikaan vuoden kiertoa.

Lizard, man

2009-11-12T14:31:00.004+02:00

Tulipa tehtyä. Tästä haaveilin pitkään ja koska cittarissa oli lankaa tarjouksella, menin, näin ja ostin. Tämän piti olla ihan itselle, mutta joku seitsemänvuotias omi sen ennen kuin ehdin kissaa sanoa...

Ohjeena oli Pirkka-lehden jonkunvuotisen pipokisan yksi ehdokas, "Lisko kivellä". Onhan se ihan hauska.

Horse and riders

2009-11-08T06:53:00.005+02:00

Tällä kertaa tuli lunta niin, ettei ovesta tahtonut päästä ulos. Kunnon lumi, ensilumi. Ja tietenkin ne kylkiäiset:

Ritari valkealla ratsullaan riensi pelastamaan neitoa... ja neitohan hankkiutui pulaan tämän tästä, jotta prinssinsä saapuisi.

Noh, neito ei ehkä ollut kauneimmasta päästä. Mutta kovin innokas, kuten tekijänsäkin. Tämä oli terapeuttinen omakuva.

Arvontakin

2009-11-03T16:46:00.000+02:00

...löytyisi tällä kertaa maalta. Onnea matkaan!

Tuplat

2009-11-03T16:22:00.002+02:00

Lapasia pukkaa, kun kerran niitä on toivottu. Huiskaisin pojalle tuplalapaset, kahdesta eri värisestä harmaasta (7veljestä). Reunassa rapuvirkkausta, jottei karkaa homma käsistä. Tosin jäi ohje seuraamatta, tai oikeastaan kokonaan huomiotta ihan alusta saakka. Varsiosakin on tuplana, mitat ihan mitä sattuu ja peukalokin on tehty kiilapeukalona. Se siitä ohjeesta. Sori Pia...

Turku city

2009-10-30T18:03:00.004+02:00

Viikonloppuna oli turussa silakkamarkkinat. Tottakai kävimme, ja tottakai saimme valtaisan kalansaaliin. Äidin kanssa on hauskaa. Teini-ikäisenä olin takuuvarmasti toista mieltä, mutta olemme ymmärtäneet toisiamme yhä paremmin vuosien vaihtuessa. Nyt saan sanoa puhtaasti sydämestäni: minulla on maailman paras äiti!

Markkinoilla ihanan Aurajoen rannassa hymyilytti eräs auto... että oikein taksi =)

Kontatkaa, mersumiehet! Audimiehet myös! Kumartakaa ja tehkää kunniaa! Tässä on asennetta - enää ei tee mieleni matkustaa perinteisillä mustilla hienoilla takseilla ollenkaan. Tahdon minin!

Peruskamaa

2009-10-28T05:55:00.004+02:00

Neulaisinpa ihan tavalliset vanttuut. Ekaa kertaa toki opettelin kiilapeukaloa, ja hyvinhän tuo onnistui. Näistä tuli miesten kokoiset, täytyy ehkä pienentää seuraavia varten...

Vaikka niin vannoin, etten esittele keskeneräisiä töitä, näkyy kuvan yläkulmassa yhdet ihan pienet huopatossut. Mieli teki kokeilla, ja kun jossain näin just tuollaiset, mutta niihin oli neulottu vielä huopumattomasta langasta pitsivarret. Kokeiluun =)

Kiitoksen aika

2009-10-26T19:59:00.003+02:00

Kiitos ihanille lukijoilleni. Kiitos teille, jotka olette jaksaneet ja viitsineet kommentoida kertomiani juttuja. Tiedän, että tätä blogia lukee kohtuullinen määrä ihmisiä. Minut tekee onnelliseksi jo se, että joku on kiinnostunut. Tänään iloitsin erityisesti siitä, että olitte kommentoineet! Minulle on tärkeää huomata, että jotkut teistä palaavat takaisin lukemaan.

Kiitokseksi tästä: kuvassa on meidän pihamänty upeassa yöasussaan. Voisin istahtaa sen alle tuntikausiksi haaveilemaan ja katselemaan kohti taivasta. Ihan yhtä paljon haaveilen mukavasta palautteesta!

Kiitos!

Harrastus on aina hyvä

2009-10-26T06:13:00.004+02:00

Olemme poikien kanssa keksineet uuden keinon kuluttaa aikaa. Ihan ilmaistahan tämä ei ollutkaan, mutta niin hauskaa!

Syyslomapuuhaa

2009-10-21T06:26:00.008+03:00

Paikallinen nuorisotoimi oli järjestänyt syysloman alaksi lapsille puuhaa jos jonkinlaista. Kävimme suuunnistamassa, askartelemassa ja reissaamassa. Tässä suunnistusretken antia.

Ping!

Jännistystä onnenpyöräjonossa

Vielä suurempaa jännitystä itse onnenpyörässä!

Makkaran ja vaahtokarkkien grillausta. Kyllä maistui!

Tällainen aktiivinen toiminta on suurkiitoksen arvoista. Lapsilla oli hurjan hauskaa. Päivästä ei puuttunut viihtyvyysmomenttia minkäänlaista, vaan aikuisiinkin välittyi tekeminen, jännittäminen, hauskuus ja rentous. Hatunnosto niille puuhakkaille ihmisille, jotka tekivät tämän mahdolliseksi! Kiitos!

Taas hemmotellaan neulojaa! (Ulla tuli)

2009-10-19T06:25:00.002+03:00

Uusi ulla on ilmestynyt. Ihana. Aluksi pikakatsoin, että ei juuri mitään mulle. Ja sitten tutustuin tarkemmin...

Vellamot on aivan ihanat! Ne on pakko neuloa, vaikka päätinkin että nuelon ne väärinpäin. En kummemmin tykkää tuosta varvasaloituksesta, enkä tiimalasikantapäästäkään. Kannatan perinteistä, hih!

Ja Kopernikus. Vitsi mikä fluffy, ja mikä kuvio. Mulle tulee heti tää!

Kennojuttuja olen aina halunnut kokeilla, sen jälkeen kun bongasin kennopipon jonkun ihanasta blogista. Tässä se toimii kokonsa puolestakin: pieni työ, nopeasti valmista.

Entä sitten nämä? Vitsi, näen jo silmissäni syysiltaisen teehetken ystävän kanssa kynttilänvalossa =)

Indilit on pakko saada! Mulla ei ole hajuakaan, millaista käytetty lanka on, mutta minähän väännän ne vaikka seiskaveikasta, kunhan saan tällaiset ihanuudet! *sisulla mennähän*

Tassunjäljet... tästä pääni kehittelee jo jotain toisenlaista, mutta lapsia siis tassutellen kuitenkin.

Verso-sukat. Näissä on se sama kaiku kuin saunasukissakin (löytyy myös Ullasta, en jaksa nyt etsiä ja linkittää). Aivan ihanat! Ehkä se on tämä mun uusi vihreä kausi?

Korkea aika kaivella ne puikot esille jostain kaapinnurkista ja lankakauppaan, ellet ole jo hakenut =)

Satu äidistä ja naurusta

2009-10-18T08:02:00.004+03:00

Olipa kerran, ehkä jopa toisenkin kerran, äiti jolla oli tavattoman tylsä iltapäivä. Äiti istui neulomassa uusia juttujaa, joita hän ei vielä voinut blogata, sillä kaikki neuletyöt olivat kesken. Äidissä oli niin paljon perfektionistia, ettei hän sallinut itselleen mitään kesken jäänyttä esiteltäväksi kanssaihmisilleen.

Äiti keksi kotitöidensä lomassa käydä katsomassa pihassa. Itsetehdyn kukkapylvään päässä istui eräs kurpitsapoika, oranssi ja iloinen, vaan varsin ilkikurinen ja villikko. Se näytti siltä, kuin silläkin olisi ollut kylmä ja tylsähkö päivä.

Äiti alkoi kertoa kurpitsapojalle vitsejä. Toinen toistaan paremmat vitsit lennähtelivät syksyn lehtien kanssa kilpaa. Seassa hyppeli muutama blondivitsi, jokunen ruotsalaiskasku, pikkukalle-tarinakin saattoi kurkistaa jostakin kulman takaa ja yllättää sekä kurpitsapojan että äidin itsensäkin. Ei kulunut pitkään, kun kurpitsapoikaa alkoi naurattaa. Se nauroi niin makeasti, että pienet kastepisarat tipahtelivat sen silmäkulmista ja suupielet venyivät korviin saakka.

Kurpitsapoika kikatti ja hörötti niin, että se keikahti pyöreän pohjansa päällä selälleen.

Se ei enää osannut lopettaa käkättämistä, vaan se venyi ja vanui alaspäin, suupielet yhä virneessä ja silmät sirrillään.

Pihassa kurpitsa nauraa edelleen, ja jos sattuukin käymään niin, että äidille tulee toinen tylsä päivä, äiti voi aina palata lukemaan satua omasta vitsailupäivästään, eikä hänellä enää milloinkaan ole tylsää.

Sen pituinen se. Tai levyinen. Tässä tapauksessa.

Mummo

2009-10-17T07:38:00.004+03:00

<--*kliketi klik*

Voihan Mummo! Tämä on ihan parasta viihdettä!!

Ostoksia

2009-10-16T09:01:00.003+03:00

Mulla kyllä piti olla shoppailuvapaa kuukausi, mutkun mutkun! Kävin pikakaupassa eräässä halpamarketissa, ja siellä nämä oli laitettu ihan kassan eteen. Pakkohan mun oli, sitäpaitsi vanha siivilä oli sellaista vallan epäkäytännöllistä kädessäpidettävää mallia, ja siinä oli lankakin poikki pohjasta, ja se teki mulle jo haavankin... lisää selityksiä ja syitä pyydettäessä sähkpostiin *virn*

Karkkikaulanauhasetti on yhtä pientä tyttöstä varten, ei itselle. Ja sehän nyt sentään sallitaan, joohan?! Kyllähän joka prinsessa nyt yhden kaulanauhan on itse askarrellut?

In love!

2009-10-15T07:54:00.002+03:00

Ihan vaan pikapostauksena aamunäkymää kylppäristä: minun ja Karvaisen hammasharjatkin tnutuvat olevan rakkauden pauloissa =)

Sara arpoo

2009-10-15T06:27:00.001+03:00

Toisella Saralla on arpajaiset. <--*klik* Lupasin linkittää omaani, pitäähän sitä nyt kaimaa autella! =)

Mouse

2009-10-14T05:19:00.003+03:00

Pikatyönä Huopasesta hiiri. Pesukoneessa 60 asteessa, ja silti jäi isoksi. Kelpasi kaverin kissoille kivasti (runnottiin ensimmäisen viisiminuuttisen aikana ja pestiin karhealla kielellä seuraavan viisiminuuttisen aikana).

Ridaajalle

2009-10-13T05:08:00.003+03:00

Valmiit! Jes! Ja hetkeen en tee mitään näin puuduttavan sileää ja pitkää :)

Malliosviittaa otin Tuulian Brego-sukista (se ihmeellisen hauska hollantilainen kantapää varpaista aloittaen). Muu onkin sitten ihan vaan perustavallista ja omasta päästä aivan polvien yläpuolelle saakka.

Touhukas

2009-10-11T10:28:00.010+03:00

Yritän liittää videokuvaa, takuita onnistumisesta ei ole.

Sain aamun naurut: kaveri yritti selvittää, miten herkun saa irti, kun joku on laittanut sen kiinni.

Peeäs, tässä on äänetkin. Älä säikähdä! Vaihtoehtoisesti voit laittaa koneeseesi äänet päälle. Liitin musiikin vaan.

Kurpitsajuttua

2009-10-07T19:53:00.003+03:00

Aiona ja edelleen jatkan tätä kurpitsateemaa. Ensin ne koristivat pöydällä asetelmassa. Sitten koverrettiin kuoresta lyhty. Nyt sisältö on keiteltynä kasaan ja purkit koristeltuina jatkomatkailua varten.

Paperiaskartelua tänään: siinä missä äiti kirjoitteli tölkin nimilappusia, lapsi pisti piirrellen. Siitä tulee taiteilija! 7-vee piirtää kolmiulotteisia kuvia (olen sanaton)!

Syysaskareet

2009-10-03T21:15:00.002+03:00

Tänään Mutkan kanssa askarreltiin. Minä leikkasin ja kaiversin, Mutka nyppi ja yritti saada otetta siemenistä. Lips! Naps! =)

Padassakin porisee, mutta tälllä kertaa pelkkää askartelua.

Taso (ei minun vaan keittiön)

2009-10-03T10:44:00.002+03:00

Karvainen ukkokultani löysi (siis kaiveli esiin) kauan marinoituneen marmoritason. pesin sen ja Karvainen kokosi. Se sopi kuin nakutettu keittiön alakaappien päälle, johon olinkin haaveillut jotain muuta kuin sitä vanhaa harmaata rikkinäistä kantta.

(Pelkkiä?) kuulumisia

2009-10-02T04:37:00.004+03:00

Lupailin kertoa Porin reissun saaliista. En kuitenkaan jaksanut enää penkoa niitä useita, ihania vaatekappaleita ja esineitä kaapeista kuvattavaksi. Kiinalaisravintolan antia silti. Kuva kertookin, että ravintola on kauniisti ja aistillisesti sisustettu. Taustalla soi kaunis, rauhallinen kiinalainen kieli- ja puhallinsoitinmusiikki. Ruoka oli hyvää, suorastaan taivaallista - tiedän, monissa etnoravintoloissa vierailleena, että aina eivät miljöö, ruoan maku tai hinta, tai edes asiakaspalvelu ole kuvailtavissa kohtulliseksikaan.
Täällä tarjoilija tuli paikalle hymyillen ja hieman kumartaen =) Kuin oikeasti kiinassa ikään! Jäi hyvä mieli, kaikin puolin.

Nämä kotoa. Sain ystävältä tällaisia ihanuuksia! Katselin tarveaineita tovin ja päätin, että tänään niistä ei tehdä mitään. Muuta kuin asetelma. Minusta se on kaunis ja syksyinen, sääli vaan, että suurin osa porisee pian padassa! =)

P.S. Kenellä olis lainata lasitölkkejä... pihlajanmarjahyytelötkin huutelee tekijäänsä.

Edith: Ihmettelin viimeaikoina otamieni kuvan laatua (mm. kurpitsakuva). Havaitsin tänään, perjantaiaamuna klo 05.09, että kameran asetukset ovat olleet maisemakuvauksella. Miksi ihmeessä?! Ja eikö mulla ole muuta tekemistä tähän aikaan, yleensä normaalit ihmiset nukkuu tällä kellonlyömällä. Heräsin ennen aikojani ja tässä sitä sit ollaan. Huomenta vaan.

Lankoskella

2009-09-26T07:05:00.008+03:00

Kävimme pikapyrähdyksellä Lankosken vanhalla padolla. Ravintola Köffi (kioski se minusta kyllä on)on aina kasitiellä pakkopysähdyksen paikka: siellä on viihtyisää, yleensä rauhallista, hyvää ruokaa. Lapset tilaavat huipputerveellistä - hampurilaista, ranskalaisia, nakkeja... äiti yleensä tyytyy kahviin, koska vatsanympärys ei siedä noita ihania grillimässyjä =)

"lentävä lapsonen"

Joka kerta myös vanhaa koskea on käytävä ihailemassa. Tällä kerralla meillä oli enemmänkin seikkailuaikaa, ja kosken takaa löysimme aivan ihanan vanhan padon. Mutka sanoi, että kivenkoloissa näkyi käärmeitä. Mikä ettei, mutta tulimme kohtuullisen kiireellä kivikosta pois.

Päälle päätteeksi lapsen matkatessa viikonloppureissulleen minä jäin Pori cityyn viettämään ihanaa aikaa pitkäaikaisen uskotun ystävän kanssa. Kävimme innokkaina kirpputoreilla ja illalla ravintolassa. Siitä lisää seuraavassa postauksessa =)

Hiljaisuus

2009-09-06T07:38:00.002+03:00

Olettehan tietenkin huomanneetkin, että täällä on hiljaista. Olen yrittänyt kirjoitella ainakin silloin tällöin, että ilahtuisitte... mutta nyt on veto pois. Uusi työ alkoi, pojalla koulu ja ...seliseli.

Uusia käsitöitä ei ole valmistunut. Mitä nyt aikalailla housujen polvia paikkailtu. Neulepuolen työt ovat ihan jumissa, hartiat eivät nyt jaksa mukana tahdissa. Nyt vaan totutellaan. Olen joutunut ajattelemaan elämää ja sen päättymistä konkreettisemmin, kuin koskaan ennen. Sitä, miten ottaa lähelleen toinen ihminen, jonka kumppani on juuri nukkunut pois. Sellainen, jonka kanssa ei päästy läheisiksi, sillä se kumppani oli perheen koossapitävä voima.
Entä, jos ei-niin-läheinen lähiomainen on vielä elossa, mutta tietää ja huolehtii jo siitä, mitä sen jälkeen. Miten sanon hänelle, että hän on yhä rakas, vaikkemme milloinkaan olleet kiinnostuneet samoista asioista? Onko sopivaa luvata tänne jäävälle osapuolelle, että minä tahdon auttaa häntä sitten kun? Vai olisiko sopivampaa olla sivelemättä suolaa haavoihin nyt, kun lanka elämään on niin hauras... ellemme puhuisikaan kovin paljon nyt... en tiedä, en osaa ajatella näin kipeitä asioita aivan loppuun saakka. Tällaista tänne kuuluu. Terveisin ystävänne "väitättevaanettämuljaanasioita".

Vähän uutta silmäniloksi

2009-08-25T06:56:00.003+03:00

Pientä uutta tuli hankittua. Pojan japani-huoneeseen yövalo. Olkkarissa vanha Singer sai koristeekseen sekalaisen nipun tavaraa, jotka nyt vaan sattumalta sopivat yhteen.

Vieras

2009-08-16T18:05:00.005+03:00

Nyt se tapahtui! Olen yrittänyt ja odottanut - ja vihdoin hän saapui. Ruoan houkutus kävi liian suureksi.

Hän oli ujo, ja tuli sievästi kävellen ja käänsi selkänsä. Ennen kuin huomasi, että ylhäällä on aivan häntä varten!

Viikonlopun viettoon

2009-08-14T17:19:00.003+03:00

Kävimme kaupassa. Meille tulee vieraita, tai siis tuttuja. Oli viikonlopun ruokasuunnitelma ja kaikki... hirveän hienoa, eikö?

...kunnes erään hyllyn päädyssä näin nämä. Miltä kuulostaisi Salmiakki-chili? Entä Vadelma-milkshake? Ja eikun kääntelemään =)

Terveisin tahdoton ja selkärangaton mainonnan uhri.

Mitenkäniin ne on auki? Minäkö muka? Keksinmuruja paketin päällä? En myönnä mitään!

Sisustuspuuhia kirpputoreilta sekä sukulaisten varastosta

2009-08-12T10:43:00.008+03:00

Lastenhuone saa lisää roipetta ja tavarat pääsevät järjestykseen. Upeat miekat Mutka osti itse omilla rahoillaan kirpputorilta. Kynttilälampetit saatiin lahjana sukulaiselta. Kaikki irtonainen (pokemon-korttikansioita ja sellaisia lukuunottamatta) laitetaan tästä lähin kaappeihin piiloon. Tunnelma on rauhallinen, kun kaikki ei ole avonaisilla hyllyillä. Tykkään.

Tänään alkoi Mutkan koulu. Innoissaan se juoksi koulun pihaan, kun autolla vein. Ellei olisi satanut, olisi saanut mennä pyörällä itse.

Neule"rintama"

2009-08-05T07:14:00.004+03:00

Tässä ei kyllä voi mistään rynnäköstä puhua. Yhdet sukat valmistui, ja nekin pientä kokoa eli kuopukselle.

lankana oli uusi tuttavuus: Viking Froya. Aivan ihanaa neuloa, sopi kolmosen puikoille (joita käytän mielelläni sukkiin). Pehmeää, kutittamatonta, soljuvaa. Ihanaa.
Ja nyt se pakollinen mutta. mutka sovitti ensimmäistä sukkaa ja unohti sen noin vartiksi jalkaan. Se nyppyyntyi ja vanui, ja aivan kuin se olisi jo puolen vuoden vanha sukka! Höh!

Kai niitä kuitenkin käyttää voi. Monoissa ja luistimissa.

Koululainen sisustaa

2009-08-03T06:22:00.008+03:00

Huoneen remontti on ihan muutamaa listaa lukuunottamatta valmis. En malttanut osottaa verhojen yms. kanssa, kun Mutka tuli reissusta, laitoin valmiiksi. Ilahdus oli valtava: "tää on äiti tosi hieno!"

Herra on siis ihan itse päättänyt sisustuksesta ja tyylistä. Äidillä ei ollut sanansijaa, vaikka minusta tässä ei ole mitään valittamista. Ällistelin vaan, kun seitsenvuotias asteli kauppaan, haki myyjän käsiinsä ja alkoi perustella valintojaan. Suurimman osan ajasta äiti oli hiljaa ja seurasi sivusta. Vasta kassalla oli äidin vuoro toimia! =)

Puolivalmista

2009-07-31T12:46:00.005+03:00

Onnentunne on miltei huumaava: huone on puolittain valmis, huonekalut kutakuinkin omilla paikoillaan ja uutta verhoa yms. ostettu vaikka miten. Tällainen se on nyt:

Kuvista voi päätellä, millainen sisustuksesta on tulossa. Ihan itse valitsi, 7vee.

Olenko kärsimätön?

2009-07-29T06:21:00.004+03:00

Miten tämä nyt tuntuu siltä, ettei remppa edisty juuri yhtään? On totta, että viimeinen seinä on hiontaa ja maalausta vaille valmis. Nurkat on suoristettu ja nauhoitettu, pohjamaalaus tehty. Huonekalut ne vaan kiertää kehää keskellä huonetta sen mukaan, mitä kohtaa seinissä käsitellään. minusta pitäisi olla valmista nyt! Tai mieluummin eilen! (Ja inhoan hioa, paklata ja maalata listoja, kun ne on sellaiset vanhat ja muotoillut - menee ikä, terveys ja hermotkin. Jäähän mulle sentään ne listat...)

Tältä täällä nyt kuitenkin näyttää, tänään maalaan viimeisetkin harmaat piiloon.

Käytiin eilen ostoksilla. Päädyttiin siihen, että koska tämän kokoisiin ikkunoihin ei saa rullaverhoja kuin mittatilaustyönä, ostimme pojalle tuplapaneelitangot. Siten verhot liikkuvat ikkunassa kätsästi, ja saamme pimennettyä edes osittain. Tangot oli tietenkin mustat, ison pojan tyyliin (poika on siis 7vee).

Pakko-ostos oli musta kaksipuoleinen asemankello. Sopii huoneeseen kuin kiikarit hirvelle. Mutta näistä kuvia myöhemmin, kun ne ovat seinässä omilla paikoillaan. Ja kun nyt ensin keksitään, millaiset verhot herra tahtoo.

Tunnustan! Tunnustan! Poika näki shoppailureissullaan kesätorin ja siellä munkkikioskin. Ei ne muknkit mitään, muttakun silmät bongasivat torin laidalta aivan uuden, korkkaamattoman lankakaupan! Ja nyt se ylistysosuus, jonka pitäisi peittää alleen sen langan hinnan tuomasta syyllisyydestä... Palvelu oli ihanaa! Myyjä kertoi kaikista ihanista uutuuksista (tiesittekös, että nykyään saa antibakteerista lankaa, jonka teho perustuu ravuista saatavaan kitiiniin? Kukapa ei rapulankaa tahtoisi... paitsi minä, joka jo hypistelin. Ja kun kuulin mitä se oli, juuri ja juuri kykenin hillitsemään kiljaisun, joka pyrki minusta ulos...)

Sain opastusta ja mukavan juttutuokion. Lisäksi myyjä kysyi, tahdonko asiakaskortin, jolla saan kuuden ostoksen jälkeen 30% alennuksella lankaa... Sukkalangat olivat kaikki alennuksessa, ja niitä sitten kannustuksen saatuani ostin, uuttakin ja erilaista - rohkaistuin kokeilemaan. Ja tuhlaamaan. Kaupan nimi on Käsi-Ala, sillä on kuulemma kesämyymälä jossain Turun saaristossa.

Tällaisia tarttui mukaan. Kuvassa only osa saalista, mutkun ne oli samanlaisia.

Asioilla

2009-07-27T06:45:00.008+03:00

Kesäaikaan on valitettavasti myös hoidettava asioita, sellaisia jotka eivät niin miellytä. Ei se niin kurjaa ole, jos onnistuu yhdistämään reissuun käynnin vähän muuallakin!

Taas se postaa jotain yhtä tylsää...

2009-07-18T06:12:00.003+03:00

Joo, tylsästi vaan sukat. Annettiin niille pojan kanssa nimeksi Yrjö-sukat. Kuvastaa väriä parhaiten.

Kerään aina jääneet langanjämät lasipurkkiin. Siellä niitä muhii, erilaisia ja erivärisiä. Pidän niitä tietokonelipaston päällä koristeena puikkojen kanssa. Siitä se on helppo napata, jos alkaa neulotuttaa. Tästä purkista kaiveltiin ainekset näihin sukkiin: pätkä tätä, pätkä tuota... kunnes lankapurkki oli taas hiukan tyhjempi.

Mistä sinä olet kotoisin?

2009-07-16T10:09:00.003+03:00

Joskus tuntuu, ettei mikään ole mistään kotoisin. Tulin ajatelleeksi teitä, lukijani. Mistä te olette? Olisin onnellinen, jos jokainen jättäisi kommentin kotipaikkakunnastaan, vaikka sitten nimettömänä, ellei tahdo henkilöllisyyttään paljastaa.

Minä olen täältä. Paikkaa en mainitse omalla nimelläni, mutta kuvan saatte. Lainatun sellaisen tosin.

Pelkkää sukkaa

2009-07-15T07:19:00.002+03:00

Karvaisen talvivarustusta. Tästä hauskasta seiskaveikasta, jossa kuviot tulisivat paremmin esille pienessä koossa, mutta tällä kertaa noin neljäkutosena.

Projekti edistyy

2009-07-14T07:26:00.004+03:00

Vielä yksi seinä maalaamatta ja viimeistelyt. Sitten voin aloittaa patterin maalauksella ja listojen kunnostuksella uudelleen! On se vaan hauskaa, miten tunnelma muuttuu, mitä vaaleammaksi mennään...

Yhdet pienet sukat Lina-palmikolla. Nämä kuuluvat sarjaan "ei tietoa kenelle, muttakun oli kokeiltava".

Ulkona paistaa aurinko! Jei! Mukavaa päivää, lukijani!

Kohta mä haukkaan...

2009-07-10T05:02:00.002+03:00

Noniin, nyt se kävi taas. Koukutus. Selailin muutamaa kodinehostusblogia, ja huokailin valmiita kuvia. Toisaalta olin onnellinen, ettei täällä ihan noin pitkälle tarvitse mennä... Nälkä kasvaa syödessä, kuitenkin. Saattaapi olla, että näiden sadanseitsemänkymmenentuhannen idean ja ajatuksen kanssa haukkaan kohta aivan liian suuren palan.

Nyt ei ihan aikuisten oikeesti ole kuvia. On satanut kaksi päivää, eikä mitään ole käsityön puolella valmistunut. Ja sitä hiljalleen maalautuvaa seinää olisi niin tylsä katsella kaiket päivät. Uskokaa pois, tiedän mistä puhun! =)

Tuntuu nyt vähän lohduttomalta

2009-07-09T05:53:00.002+03:00

Ja loputtomaltakin. Tämä lastenhuoneen remppa. Olen jo pian kuukauden repinyt, siistinyt, täyttänyt, suoristanut ja hionut. Vähän maalannutkin. Hengityselimet ovat pohjiaan myöten täynnä tasoitteenpölyä ja Ulkoisesti muistutan lähinnä vanhan kartanon kmmitusta pitkine harmaine hiuksineni. Pakkeli kun on harmaata, ja hiontapöly tarttuu kiinni joka paikkaan...

Tältä meillä nyt näyttää. Hujanhajan.

Vastaus eiliselle ja ikäväkuva

2009-07-08T06:29:00.002+03:00

Eilisessä kuvassa oli mun ikioman auton vastapesty ja -vahattu konepelti pienen sateen jättämin pisaroin. On se vaan upeaa, että voi peilata itseään peilipinnalta. =)
Mutka lähti kesälomareissuun.

Vastaleikattu "mähaluunsitteirokeesin"-tukka. On se niin rakas! Ikävä on jo.

Kuvaton polkkaus

2009-07-07T06:30:00.002+03:00

Vähän ahistaa nyt... arvontalahjoista olisi kuviakin, mutten voi niitä esitellä ennen, kuin saaja on ne vastaanottanut. Menee muuten yllätys pilalle. Siispä kirjoittelen vaihteeksi niitä näitä.

Talo on hiljainen, olen ihan yksin kotona. Koko viikon. Valinnanvaikeus: aloitanko tiskaamalla, siivoamalla vessan, imuroimalla, järjestelemällä... vaiko menenkö hieromaan intiimimpää tuttavuutta tuon puolivalmiiksi pakkeloidun lastenhuoneen seinän kanssa?

Ainiin, ja onhan minulla tähänkin kuva! Pankaas arvaten, mikä kuvassa on :)

Kerron vastauksen huomenna!

Hamonen

2009-07-06T08:55:00.004+03:00

Tekaisin aamusella pienen hameen, sillä kangasta oli jäänyt ja se oli mukavan ohutta kesävermeeksi. Taaskaan en tiedä, minne tämän sijoittaisi - meillä on vähän hankalaa kun tuttavapiirissä ei ole tyttösiä, ja mieleni tekee valtavasti kokeilla kaikenlaista röyhelöä ja pitsiä.

Tämä olisi siis myynnissä jollekin pikkuiselle.

Edessä on pieni tasku, jotta prinsessan lemmikkileppäkertut tai vaikka kissankulta kulkee mukana =)

Vyötäröllä leveä, pehmeä kuminauha, vyötärönympärys 50cm, mutta joustaa ainakin 60cm:iin saakka olematta kireä.
Koko hameen korkeus noin 40cm. Väri on todenmukaisempi koko hameen kuvassa: kankaan pohjana farkkumainen beige ja kuviot harmaat/violetit kukkaset. Kuka mitenkin värin näkee.

Hintaa ajattelin ehkä 12 euron verran, mitä mieltä olette?

Valtava!

2009-07-06T05:45:00.003+03:00

Katsokaa, miten mielettömän suuret ja kauniit kukat meidän pionissa on! Vertailun vuoksi yritin ujuttaa omaa kättä kuvaan myös. Ja mulla on hei suuret kädet ollakseni nainen!

Meidän melkein kesy kissa löytyi yliajettuna. Oli ihan lähellä kotia ja varmaan tulossa syömään. Itku tuli. Hautasimme sen yhdessä pihan perälle koivun juureen, ja teimme ristin. Hyvää matkaa taivaaseen, Kisu!

Kierrätettyä

2009-07-05T05:37:00.003+03:00

Yllätyimme iloisesti viime perjantain kauppareissulla: lähikylän kirkolla oli kesätori. Äiti sai kahvia ja Mutka lettua kermavaahdolla. Torilla oli myös kirppari, divari (josta ostimme iltasatukirjoiksi mm. Kaisa Ikolan Hullu Luokka-sarjaa sekä Viisikkoa), ja uusi kierrätyskeskus-kirpputoriyhdistelmä. Asiaan siis.

Meille kotiutui kierrätetyt rullaluistimet, tai oikeastaan kahdet. Molemmille pojillle omat. Suojat löydettiin onneksi ihan kotoa: olen suuressa kaukoviisaudessani ostanut sellaiset ammoisina aikoina ja nyt ne kelpaavat!

Näin meillä harjoiteltiin. Äiti kans, onneksi siitä ei kukaan ottanut kuvia :)

Myös kotinurmikolla voi harrastaa jonkinasteista rullamäenlaskua?

Pienemmätkin

2009-07-03T13:55:00.002+03:00

Koska isoveli sai uudet shortsit, pienemmälle kans. Hyvät.

Hiljaisuus

2009-07-03T06:18:00.002+03:00

Täällä valmistuu jotain, mistä kuvia ja vihjeitä vasta myöhemmin, kun homma on perillä. *Hyshys*

Sen sijaan ilahdutan teitä kuvalla pionista, joka kukkii nyt.

Apuva pyytää Hän

2009-07-02T06:53:00.003+03:00

Pelukone toimii taas, ihana Karvainen korjasi!

Nyt on äidillä ongelma. Fillarin penkinpäällisestä jäi aika mälli kangasta yli, eikä meillä oikein kukaan käytä tällaista kuosia. Kertokaa ihanat kanssapolkkaajat, mitä tästä voisi tehdä? Vai pannaanko jakoon, kuka haluaa?
Kangas on ihan trikoota. Tuntui olevan laadukasta ja rullaamatonta, helposti ommeltavaakin. Kuviona valkoisella pohjalla siis turkooseja pilviä ja sateenkaaret aurinkoineen - minusta ihanaa, kesäistä. Mutkun mutkun.

Tätä on noin parin metrin palanen, kyllä siitä saisi jollekin tytölle paidan ja housut, tai mekonkin, tai vaikka aikuisellekin jotain. Kun vaan osais käyttää.

Herkkää

2009-07-01T06:30:00.005+03:00

Kuva on miltei luvattoman huono, mutta kohde toista maata. Akileija kukkii! Tämä oli niistä hentoisista ensimmäinen.

Kesäompeluksia

2009-06-28T15:45:00.004+03:00

Pojalla hajosi pyörällä kaatuessa sekä polvi että shortsit. Pikapikaa peruskaavalla uudet ihanasta trikoosta. Tuli kuulemma hyvät, mukavat ja viileät. Kuviossa on vihreitä tennispelaajia mustavalkoisella raitakentällä. Aikaa meni kaavoituksineen tunnin verran
Jippona tein sisäpuolelle pieneen hihnaan kiinnitetyn pussin, joka hoitelee taskun virkaa kännykkää ja rahoja varten.

Ja kun se pyöräkin oli aivan uusi ja itse maalattu! (Huomatkaa upea sateenkaaripenkinpäällinen, made by äiti :) )

Spinwheel

2009-06-28T07:06:00.002+03:00

Kyllä siinä (taas) niin pääsi käymään. Tekeleet matkustivat vastaanottajalle ennen kuin ehdin kuvaa ottaa. Onneksi sentään saajapäässäkin kirjoitellaan:
Kuvia siis täällä, ja tekstiä myös ihanassa pikku blogissa.

Kovasti on kyselty sekä ohjeita että valmiita töitä. Kyllä, teen mielelläni tilauksesta jos osaan. Ja kyllä, jos ohje on omani, kerron mielelläni. Ja lopuksi Ei, en pyydä maksua ohjeista. Vain työstä vähän ja materiaalikulut.

Arvonta on suoritettu: voittajaksi nousi Neitoisen lappunen. Lähettäisitkö sähköpostiin tietojasi, niin paketti tulee... ömm... joskus. Mulla kävi nimittäin niin, että ompelukone hajosi eilen. Katsomme, saako sen kuntoon pian.

Kesäpäiviä rannikolla

2009-06-27T08:05:00.006+03:00

Olemme olleet lomalla. Turussa aika kului nopeasti, ja meillä oli hauskaa. Mummin kanssa ajelimme muutamaan lasten toivepaikkaan ja vain nautimme lasten riemukkaasta leikistä ja upeista hellepäivistä.

Kasvitieteellisessä puutarhassa näimme kukkasten lisäksi myös esihistoriallisen lentoliskon. "Onko se ihan oikea?" -Oli se, ihan varmasti.

Juhannus ilman juhlaa?

2009-06-22T06:02:00.008+03:00

Onko aina pakko juhlia? Kutsua kavereita tai mennä jonkun luo, syödä itsensä turvoksiin ja juoda seuraava päivä pilalle? Meillä kun ei juoda, eikä nyt ole viime viikkoina kauheammin syötykään, tehtiin Juhannuksena ihan jotain muuta.

Käytiin kotieläinpuistossa. Nähtiin Hevoset, lehmät, lampaat ja kuvissa näkyvät otukset. Kesyjä olivat.

Maalattiin kesäfillari. Hiontoineen ynnämuisineen tässä meni päivä. Nyt enää kokoaminen ja ajelu voi alkaa!

Painittiin aurinkoisella pihalla. Kuka otti vähän tosissaan ja kuka ei... :)

Meillä oli mukavaa. Ilman viinaksia ja ilman mitään sen erikoisempaa järjestelyä. Tänään matkataan Mummin luo toiveissa vähän yhdessäoloa ja mukavaa jutustelua. Toivottavasti pelataan Afrikan Tähteä!

Suljetaan samalla tuo arvonta.

Matkalta

2009-06-16T07:14:00.002+03:00

Kävimme Karvaisen kanssa ajelulla etelämmässä. Säätiedotus lupasi ukkosta ja salamointia. Minusta on ihanaa istua lämpimässä autossa ajellen ja maisemaa katsellen, kun sade rummuttaa ikkunaan ja ympärillä jylisee. Siinä on ihminen aika pieni kaiken luonnon voiman keskellä.

Ihan ukkosen keskipisteeseen emme päässeet, mutta tunnelma oli kauniin synkkä.

Ukkosen lähestyessä:

Edistystä

2009-06-10T13:21:00.003+03:00

Lomahommat etenee. Lastenhuoneen seinä on jo maalattu, three to go! Harkitsen vakavasti sapluunamaalausta johonkin kohtaan piristykseksi. Osais vaan...

Appelsiini on kasvanut ja siihen on tullut reuna.

Arvontapalkinnon muoto alkaa selkiytyä. Pidetään silti vielä yllätyksenä, vaikka paljastetaankin, että se taitaa olla ommeltua.

Tonnipippalot

2009-06-09T19:17:00.003+03:00

Hei, kohtsilleen kävijälaskurissa on tonni täynnä! Kiitos kaikille ihanille lukijoille, ja vielä enemmän: kiitos erityisesti jokaiselle kommentoineelle. Ne lämmittävät sydäntä joka kerran!

Juhlan kunniaksi: Simca tonni. Lyhyen tyylikkäästi.

Edit: Tärkein unohtui: voishan täältä jotain palkintoakin herua kommentoineille =) Laita yhteystietosi jollakin keinoin mukaan, niin kontaktoin sitten arvonnan voittajaa. Palkinto on kehitysvaiheessa, eli en lupaa nyt mitään :)

Appelsiini?

2009-06-08T06:31:00.001+03:00

...vai mikä se tässä sohvan nurkalla paistelee?

Saa arvata, mikä tästä tulee!

Myydään hyvään kotiin

2009-06-07T11:51:00.007+03:00

Kahden päivän työn tulos: ihana keijukaismekko. Ohje omasta päästä (saatavilla jos jotakuta kiinnostaa). Tämäkin olis nyt myynnissä, koska meiltä ei käyttäjää löydy. Koko on vallan joustava, tämä menee noin kolmevuotiaasta jopa seitsemään vuotiaalle. Meidän seiskavuotias remujätkä sovitti sitä, ja tunikamallisenakin se olis aika kaunis. Ei nyt sentään pojalle :)

Lanka italialaista puuvillalankaa, menekki noin 300g. Vinkkaa lootaan tai s-postiin, jos sinulla olisi käyttöä tällaiselle ihastukselle!

Kuvassa mekko on vielä pingotuksessa, ja kuvakin on huono. Väri on ihan ehta vaaleanpunainen ja kuvio tulee näkyviin paremmin salamattomassa kuvassa.

Myyntiin vaan

2009-06-06T16:33:00.004+03:00

Kiinnostaako jotakuta italialainen puuvillalanka? Tämä on ihanan pehmeää, luonnonvalkoista puhdasta puuvillaa, mutta minä en kertakaikkiaan keksi mitä ihmettä siitä voisi neuloa! puikkosuositus on 2-3 tälle, aika ohkaista on.

Kommentoi lootaan tai laita postia, jos sinulla olisi käyttöä tälle. Minulla ei pitkän mietinnänkään jälkeen ole.

Näitä olisi yhdeksän 50g:n kerää.

Kolmannen sadepäivän virittelyä

2009-06-06T14:58:00.002+03:00

Vielä vaan sataa ja on kylmä. Ulkona ei voi tehdä mitään, ainakaan jos on tällainen vilukissa kuin minä. Ajatuskin palelee, ettäkö tuonne. Siellähän pysyisi melkein lumi maasssa!

Aika kuluu kovin hitaasti, kun mutkallakaan ei ole juuri mitään mielekästä tekemistä. Askartelimme tänään kortteja (tai Mutka askarteli, äiti vaan tylsästi neuloi). Nyt on jotain erityistä pingottumassa sängyllä. Nukun varmaan ensi yön lattialla?

Kuva kevätkukkasista, kun ei nyt muutakaan irtoa =)

Siinä se on narsisti kavereineen.

Suru

2009-06-02T18:32:00.003+03:00

Mamma on lähdössä. Saattohoitokodissa, emme kukaan tiedä, milloin on viimeinen hetki. Se pelottaa, suututtaa, itkettää. Olen tehnyt surutyötä etukäteen hiljalleen, neulonut valkoista pitsineulehuivia Mammalle ehkä viimeiseksi lahjakseni.

Mamma on ollut minulle toivon, uskon ja luottamuksen peruskallio. Vaikka kaikki muu menisi mönkään, häneen olen aina voinut turvata. Tuo vahva, vaikka hauras, vakava, vaikka hymyilevä. Rakas mamma.

Kunpa pääsisin käymään häntä katsomassa. Vaan juuri nyt olen rahaton, eikä matka ole ihan lyhyt. Kertoisin, miten paljon hän on minulle antanut ja miten paljosta jään hänelle velkaa. Senkin kertoisin, kuinka suunnaton on suru ja luopumisen tuska. Hän ymmärtäisi kyllä. Vaikka sanoikin soittaessaan, ettei saa itkeä. Ei hänkään itkenyt. Mutta minä itkin, lohduttomia kyyneliä puhelimen kautta. Itkin neuloessani pitsihuivia, itken kirjoittaessani. Eikä vielä ole edes aika.

Aika, jos suo, parantaa haavat ja tuskan. Aion ehtiä Mamman luo.

Bileet!!

2009-06-01T20:07:00.003+03:00

Vietettiin Mutkan 7-v. syntymäpäiväjuhlia vähän toisenlaisella tavalla, kuinkas muutenkaan muusikkojen jälkikasvun kanssa...

Mutkalle varattiin paikallinen seuraintalo, soiteltiin pari tuttavaa hoitamaan musiikkipuoli. Oli valot ja jytät, ja kakun koristeeksi Iskä tuli esiintymään. Rokki soi ja tenavat laittoivat menovaihteen päälle. Minä pysyttelin parrasvaloista kauempana ja tarjoilin kaikille karkkia ja limuskaa.

Tähtihetki: Iskä nosti mutkan lavalle kanssaan. Voi pienen pojan (Korjaan: ison pojan) onnea ja ylpeyttä!

Aivan ihanaa. Näistä muistoista riittää vieäl pitkälle kesään.